Tästä tulee suurenmoinen päivä

akryyli kankaalle
81 x 100 cm

myyty // 390 € (sis. alv 10%)

*

Aurinko valuu ikkunasta sisään, läikäksi lattialle.
Kahvi on lämmintä kupissaan, kämmenteni välissä;
sen höyry kiertyy pilveksi pöydän ylle, ajatusteni ympärille.

Talo hengittää tyytyväisenä ympärilläni, kääntää kylkeään aurinkoon,

herää hitaasti, onnellisena.

Minä herään hitaasti, onnellisena. 

Tästä tulee hyvä päivä. 
Tästä tulee vielä kaunis päivä.
Tästä tulee päivä
joka lepää auringossa.

Annan auringon asettua minuun, lämmittää mieleni,
silittää ajatukseni pehmeiksi, rypyttömiksi,
silittää minut valonhuuhtomaksi.

Tänään en kävele varjoihin. 
Tänään asetun valoon.
Tänään annan sen polttaa minusta
kaiken tarpeettoman pois.

Aurinko valuu ikkunasta sisään,
läikäksi ajatuksiini,
lämpimäksi mieleni ympärille.

Tästä tulee 
suurenmoinen päivä.

// kv

*

Keltainen on minulle kodin väri. Kodikkuuden väri. Hitaiden onnellisten aamujen väri, lämmön väri. Keltainen tuntuu samalta kuin auringon lämpö puulattialla, auringon lämpö kesähiekalla - aivan konkreettisesti. Jokin minussa lämpenee; jalkapohjia, kämmeniä kutittaa aavistus valosta.

Keltaisen lähellä oleminen tuntuu valossa olemiselta. En useinkaan osaa pukeutua keltaiseen, mutta hakeudun keltaisen lähelle. Ehkä siksi niin moni asia tässä talossa on keltaista - mutta ei mitä tahansa keltaista. Keltaisen on oltava hieman poltettua, pehmeää mutta intensiivistä. Syvää ja palavaa.

Tämä maalaus syntyi syyskesän lämpiminä päivinä. Halusin maalata sen tunteen, jota aamuisin rakastan; kahvi on lämmintä kupissaan, syyskesän aurinko ikkunan takana pehmeä mutta vahva. Kaikki on vielä auki, kaikki on vielä edessä, kaikki on mahdollista. Tämä maalaus on sitä vatsanpohjasta leviävää onnentunnetta, joka päättää, että tänään kaikki on hyvin. Tänään valo on totta, ja se asettuu ajatuksiin silittämään kaiken turhan pois.

Maalatessani ajattelin sitä, miten ihmisen on mahdollista valita asettua valoon. Ehkä valo kirkastuu, kun katseensa kääntää sitä kohti?

Ehkä päivä on suurenmoinen jo siksi, että se on olemassa; ehkä se on ihmeellinen siksi, että se on annettu minulle elettäväkseni. Ehkä voin valita, että tämä päivä on kaunis, toi se tullessaan mitä vain. Ehkä sen varjotkin vaalenevat, kolhut pehmenevät, kun pidän katseeni auringossa.